Rakkaudesta käsillä tekemiseen ja kauniisiin asioihin

SIVUT

12/05/2016

"Lumihiutale" -mekko



Olen nyt ommellut yhteensä neljä mekkoa Pikku Piltin "Ruska"-mekon kaavalla ja taistelen saman asian kanssa: kauluksen. Kahdessa ensimmäisessä mekossa kangasvalinnat ilmeisesti sopivat kaavaan, sillä kaulus laskostui melko kauniisti, mutta kahden viimeksi ompelemani kanssa saan harmaita hiuksia. Aikuisten mekon (vielä kuvaamatta) kaulus tönköttää omaan makuuni liian pystyssä ja ohjeen mukainen reunakuminauha pahentaa asiaa entisestään. Kaulus on pakko korjata ja otan mekon uudelleen työn alle kunhan olen voittanut aloituskitkan purkutyötä kohtaan. Täytyy myös toivoa että tuo Marimekon Ystävämyynnistä ostamani trikookangas antaisi hieman periksi käytössä, muuten mekko jää kyllä lojumaan käyttämättömänä kaappiin.

Tähän nyt esittelemääni, vastaavasta kankaasta ompelemaani, lastenmekon kaulukseen päätin olla laittamatta koko kuminauhaa. Tomas toimi Lumihiutaleeksi nimeämäni mekon ompeluvaiheen sovittajana (IHME kyllä) ja kaulus toimii selvästi paremmin ilman kuminauhaa, vaikkakin se omaan silmääni on edelleen hieman "tönkkö".

Mekon helmaan ompelin yhden äitini liinavaatekaapin uumenista löytämistäni vanhoista pitsiliinoista. Jos en ihan väärin muista, niin liina oli mummillani kynttilänjalkojen alusliinana aina joulun alla. Täytyypä yrittää muistaa kysyä äidiltäni mistä valkoiset pienet pitsiliinat olivat peruja. Mekkoon ommeltuna yksi niistä nyt ainakin sai uuden elämän unohduksen sijaan.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti