Rakkaudesta käsillä tekemiseen ja kauniisiin asioihin

SIVUT

1/07/2017

Onnea 1-vuotiaalle Liljalle!


Hyvää 1-vuotissyntymäpäivää omalle pienelle Liljalleni! 

Niin se vuosi vierähti ja pienestä kääröstä kasvoi touhukas tyttö, joka osaa jo ilmaista selvästi mitä tahtoo ja joka päättäväisesti toissapäivänä käveli muutaman metrin matkan ensimmäisen kerran ilman tukea. 

Niin on touhua riittänyt koko menneelle vuodelle, etten tahdo erottaa muistoissani hetkiä toisistaan. Mutta vaikka muistot puuroutuvat ja unohdus on suuri, olen onnellinen siitä että tiedän olleeni läsnä ja lähellä kaikille kolmelle pienelleni. 



Tämän liljakakun myötä meidän perheen kakkukausi on taas virallisesti avattu ja tilausjonossa odottaa sekä Frozen että Batman kakku. Saas nähdä mitä niihin loihdin. Liljakakun kanssa luomisentuskani oli jälleen suuri ja tiistainen käyntini Vantaan Confetissa oli lähinnä haahuilua. Varsinaiset ideat syntyivät vasta loppuviikkoa kohden ja suuri kiitos niistä kuuluu Kinuskikissa -sivustolle, mistä löysin nonparellikakun ohjeen.

Kinuskikissan ohjeesta poiketen kakku on 8 kananamunan kakku ja täytteitä on muunneltu niin, ettei minulla ole aavistustakaan marjojen ja muiden täytteiden suhteista. Lisäsin täytteeseen myös viime kakkukaudella lasten suuhun hyvin sopineen mascarponejuuston ja korvasin ohjeen vaniljanmakuisen voikreemen mansikanmakuisella tomusokerivoikreemellä. 

Kakkua suunnitelleessani johtotähtenä oli haluttomuuteni tehdä kerma- tai sokerimassapintaista kakkua ja siksipä ajatus nonparelleista tuntui hyvältä ja helpolta. Kakusta oppineena kerrottakoon että nonparellien lisääminen kakun reunoille ei ollut millään tavoin helppoa; ei vaikka seurasin Kinuskikissan ohjeistusta! Nonparellien tarttumissuhde kakun reunaan lähenteli 1:100, vaikka kallistelin kakkua ja kakkulautasta kakun tippumisen uhalla. En tiedä teinkö jotain väärin sillä kreeme oli pehmeää ja yritykseni toimia ohjeen mukainen. Lopulta sain nonparellit kiinni reunoihin sinnikkäästi valuttellen sekä litteäpäisellä salaattilusikalla kirjaimellisesti kiinni lapioiden. Imurille riitti töitä kuorrutuksen jälkeen, siitäkin huolimatta että olin käyttänyt syvää uunivuokaa ns. valutusastiana. 

Liljat tein Renshawin, Sallisen ja Dr.Oetkerin sokerimassoista. Sallisen ja Dr.Oetkerin tuotteet olivat minulle uusia tuttavuuksia ja ostin ne hätäpäissäni torstaina iltamyöhään Prismasta Confetin jo sulkeuduttua. 

Dr.Oetkerin tuotetta en tämän kokemuksen myötä suosittele vasta-aloittelijoille, jos tavoitteena on tehdä tarkkaa työtä. Tuote oli hyvin pehmää, minkä seurauksena liljojen terälehtien muotoa oli aika mahdotonta ohjata ja liljat löysivät ns. "kuivumistukensa" muodon. Kukkien kuivumistuiksi keksin käyttää tuttipullojen tutinkiinnitysrenkaita, jotka osoittautuivat aivan huikeiksi tähän tarkoitukseen. Kukat oli helppo irroittaa niistä ja lisäksi ne toimivat hyvin muotoilutukina. 

Heteet tein jälleen riisinuudeleista ja maalaukset pasta- ja tomuvärein. Kukat on kiinnitetty kakkuun osittan coctailtikuilla, jotka kiinnitin kukkiin ennen niiden kuivumista. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti