Rakkaudesta käsillä tekemiseen ja kauniisiin asioihin

SIVUT

5/25/2017

Rakkaudesta Marimekkoon: Unikko -maksimekko



Rakastan Marimekon kuoseja. Olen aina rakastanut. En ihan kaikkia, mutta lukuisia niistä ja erityisesti 60 ja 70 -luvun tuotantoa. Muistan jo pienenä tyttönä ihailleeni heidän kuosejaan. Opiskeluaikana venytin penniä niin, että sain ostettua itselleni kaksi kappaletta tasaraitapaitoja. Saatuani stipendirahan graduani varten, käytin osan rahoista ostaakseni äidilleni Marimekon yöpaidan joululahjaksi. Löysin yliopistosta jopa ystäviä, jonka kanssa jaoimme saman rakkauden. Ping Anna-Riitta!

Maksimekon ompelu on ollut mielessäni jo pitkään, mutta unikko kuosia en mekkooni lähtökohtaisesti suunnitellut. Unikko on kuosina mielestäni upea! Unelmoin vuosia Unikko -verhoista ja saatuani ne äidiltäni lahjaksi erääseen opiskeluajan asuntoon, muistan vain istuneeni niiden ääressä ja ihailleeni niitä onnellisena. 

Vuosia jatkuneen näkyvyytensä vuoksi kuosi kuitenkin väljähtyi ja suhteeni siihen muuttui samalla tavoin, kuin upeaan musiikkikappaleeseen, joka soi liian pitkään ja liian usein jokaisella radiokanavalla. Näissä ajatuksissa, en missään nimessä suunnitellut pukeutuvani kyseiseen kuosiin. En ennen kuin näin ystäväni äidin nuoruuden kuvan 60-luvulta, missä hänen päällään oli pinkkikukallinen Unikko maksimekko. Kuvan nähtyäni menetin sydämeni kuosille uudelleen ja sorruin ostamaan sitä viime syksyisestä YSMYstä 3 metriä.

Kangas odotti kaapissa tekijäänsä muutaman kuukauden ja nyt mekko on valmis. Mietin pitkään kaavavalintaa ja päädyin tekemään mekon kaftaani -kaavalla.  Ostamani kangas on nimittäin paksua college -kangasta ja sopi mielestäni rennoksi kaftaaniksi. Kaavan otin Lotta Jasdotterin kirjasta -Lempivaatteita ja se osoittautui malliltaan erinomaiseksi. Tulen siis käyttämään kaavaa myös muissa ompelutöissäni. Itse kaavakirja on herkullinen paketti peruskaavoja, jotka on esitelty kauniine kuvineen. Suosittelen tutustumaan! Sorruin itse kirjan ostoon juuri sen kuvien tähden. Itse ompeluohjeet ovat mielestäni hieman hankalasti esitettyjä, mutta siihen en kiinnitä huomiota. Jokaisella ompelijallahan on oma tyylinsä esittää ja tehdä työtä ts. oma esitystapani on vain erilainen.












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti